Eri kriisien kuten ilmastonmuutoksen, lajikadon, ja kestävyysvajeen myötä meidän on uudistettava yhteiskuntamme nopeammin kuin koskaan. Tämä vaatii rohkeaa ja päämäärätietoista tiede- ja teknologiapolitiikkaa, niin nopeaa olemassa olevien keinojen käyttöönottoa kuin uusien kehittämistä.
Suomen vahvuus ovat ihmiset. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä erilaisempia osaamisia, ja siksi koulutukseen on panostettava kaikilla tasoilla. Suomen koulutustason nostoon on ollut jo pitkään kunnianhimoisia tavoitteita, mutta todellisuudessa olemme jääneet laahaamaan paikoilleen samalla kuin muissa maissa ollaan nostettu nuorten koulutustasoa.
Rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen on viime vuosikymmenellä heikentynyt, ja tilanne on saatava oikaistuksi kestävästi. Tutkimus on pitkäjänteistä työtä, ja vaatii myös kestävät resurssit. Suomalaiset tieteilijät lähtevät maailmalle, mikä on kansainvälisessä työssä vain hyvä, mutta meidän pitää olla myös vetovoimainen maa kansainvälisille tutkijoille. Se vaatii riittävät resurssit tutkimuksen tekoon.
Teknologian kehitys, demonstrointi, kaupallistaminen, ja laaja käyttöönotto ovat oleellisia niin vihreässä siirtymässä, kiertotaloudessa, kuin kestävässä kehityksessäkin. Tulevaisuuden hyvinvointimme riippuu siitä miten saamme Suomessa sekä nostettua tuottavuuttamme että teollisuuden jalostusastetta. Nämä pohjaavat oleellisesti sekä osaamiseen että innovointiin. Emme saa jäädä kunnianhimottomasti alkutuotannon lähteeksi, vaan vähäpäästöisen energiamme ja luonnonvarojemme pitäisi mahdollistaa korkean arvonlisän tuotteet.
Tulee kuitenkin tunnustaa että teknologia ei pysty kaikkeen. Finanssikriisin jälkeen meillä on ollut koronakriisi, jonka laannuttua alkoivat Venäjän hyökkäyksen jälkeiset energiakriisi sekä sen kerrannaisvaikutukset. Meidän täytyy kasvattaa yhteiskuntamme resilienssiä, ja huolehtia heikommassa asemassa olevista. Tämä on pitkälti julkisten toimijoiden, niin valtion kuin kuntien tehtävä.
Tulevaisuuden kestävä ja hyvinvoiva yhteiskunta vaatii työtä. Mutta se on tehtävissä.
Suomelle kestävä tulevaisuus
Ilmastonmuutosta torjutaan kunnissa, nyt tehtävillä päätöksillä on seuraukset vuosikymmenten päähän. Miten ja minne Suomea rakennetaan, miten kotimme lämpiävät, miten liikumme. Näissä päätöksissä tulee ottaa huomioon että niiden tulee olla kestäviä vuosikymmentenkin päästä.
Suomessa suurimmat suorat päästönlähteet ovat teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä. Energiantuotannossa tulee irtaantua fossiilisten polttoaineiden käytöstä, ja tähän Suomi on jo sitoutunut. Työ ei ole kuitenkaan ohi sillä tulevina vuosikymmeninä bioenergian käyttö on tarkastelun kohteena – onko se oikeasti ilmastoneutraalia, onko sen käyttö kestävää biodiversiteetin kannalta, onko kestävästi tuotetulla biomassalla parempaakin käyttöä kuin polttaminen. Tarvitsemme uusia vähähiilisiä ratkaisuja, ja Suomi on hyvä paikka kehittää niitä. Käytännössä tulevaisuuden skaalautuvat ratkaisut niin Suomessa kuin muuallakin ovat ydinenergia sekä tuuli- ja aurinkovoima.
Tieteeseen pohjaavaa päätöksentekoa
Haluan tieteeseen pohjaavaa politiikkaa, mutta tiede ei saa olla tylppä lyömäase. Tiede pyrkii antamaan tietoa, mutta politiikan on pystyttävä perustelemaan valinnat myös tunnustaen että ei ole vain hyviä vaihtoehtoja. Suomessa nykyään on jo medialukutaito hyvällä tasolla, mutta tieteen tapaa kerryttää tietämystä ei ehkä niin tunneta. Yksittäiset tutkimukset eivät välttämättä kumoa aiempaa laajaa ymmärrystä, ja jokainen tutkimus määrittyy osin sen mukaan mitä on päätetty tutkia, millä rajauksilla, ja millä keinoilla. Tämä pitää ymmärtää myös päätöksiä tehtäessä ja kysymyksiä esitettäessä.
Kestävällä taloudella kohti kestävää tulevaisuutta
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen tuo työtä ja toimeliaisuutta. Pohjoismaissa tulee olemaan Euroopan halvinta sähköä, mikä yhdistettynä koulutettuun väestöön ja vakaaseen yhteiskuntaan mahdollistaa meille paljon. Mutta noiden mahdollisuuksien saavuttaminen vaatii myös panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, sekä yhteiskunnan rakenteiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluu sekä talouden tasapainosta huolehtiminen, että tulevaisuuden kasvun varmistaminen.
Sitoumuksia
Ehdokkailta pyydetään usein sitoumuksia eri asioihin erinäisten toimijoiden taholta. Itse olen sitoutunut Setan sateenkaari-oikeuksien puolustajaksi, osaksi Oikeudenmukaisen siirtymän kampanjaa, sekä allekirjoittanut tieteentekijöiden eduskuntavaalitavoitteet.
Ville Tulkki 