Maailma pyörii radallaan, ja jopa sen itsensä selvyyden ymmärtäminen on vaatinut aikanaan tieteellistä tutkimusta. Sivistys, teknologia, ja yhteiskunnan toiminta perustuvat tieteen ja taiteen kehitykseen. Tutkimustyö antaa pohjan myös nuorten koulutukselle.
Tieteellä ja tutkimuksella on itseisarvonsa lisäksi myös välinearvoa. Teknologian kehitys, demonstrointi, kaupallistaminen, ja laaja käyttöönotto ovat oleellisia niin vihreässä siirtymässä, kiertotaloudessa, kuin kestävässä kehityksessäkin. Tulevaisuuden hyvinvointimme riippuu siitä, miten saamme Suomessa sekä nostettua tuottavuuttamme että teollisuuden jalostusastetta. Nämä pohjaavat oleellisesti sekä osaamiseen että innovointiin. Emme saa jäädä kunnianhimottomasti alkutuotannon lähteeksi, vaan vähäpäästöisen energiamme ja luonnonvarojemme pitäisi mahdollistaa korkean arvonlisän tuotteet.
Tutkimuksen riittävä rahoitus ja itsenäisyys on tärkeää. Sitä vastaan aika ajoin hyökätään nostamalla tikun nokkaan aiheita, joita ei pidetä niin tarpeellisina. Emme kuitenkaan voi välttämättä etukäteen tietää, mistä aiheesta lopulta on hyötyä ja mikä tutkimus jää historian ö-mappiin. Pitkälle menevät johtopäätökset otsikoiden perusteella eivät myöskään palvele mitään.

Tiede pyrkii antamaan tietoa, mutta politiikan on pystyttävä perustelemaan valinnat myös tunnustaen, että ei ole vain hyviä vaihtoehtoja. Suomessa nykyään on jo medialukutaito hyvällä tasolla, mutta tieteen tapaa kerryttää tietämystä ei ehkä niin tunneta. Yksittäiset tutkimukset eivät välttämättä kumoa aiempaa laajaa ymmärrystä, ja jokainen tutkimus määrittyy osin sen mukaan mitä on päätetty tutkia, millä rajauksilla, ja millä keinoilla.
Suomessa tutkimusrahoitus on ollut tiukkaa ja rahoituskenttää on noin kymmenisen vuotta sitten myllätty ankarasti. Tämä tekee pahasti hallaa pitkäjänteisyyttä vaativalle tutkimukselle. Jatkossa tutkimusrahoituksen pitkäjänteisyyttä pitääkin parantaa. Toinen asia on perustutkimuksen kunnianpalautus: monet rahoitusinstrumentit vaativat yhä enemmän sovellettavuutta, joten jäämme tilanteeseen jossa perustutkimuksen aiheisiin haetaan rahoitusta larppaamalla soveltavaa tutkimusta. Tämä ei palvele rahoittajaa eikä tutkijaa. Tarvitsemme myös strategista keskipitkän aikavälin tutkimusta. Nyt meillä on Suomen akatemia rahoittamassa pidemmän aikavälin tutkimusta, Business Finland vientiä ja innovaatiota, mutta siinä välissä on selkeä vajaus rahoituksessa aiheista, jotka saattaisivat tuottaa uusia innovaatioita kymmenen – viidentoista vuoden aikavälillä.
Olin mukana Tieteen ja tekniikan vihreiden vaalipaneelissa tutkimuksesta vihreän siirtymän mahdollistajana, missä muun muassa nostin esille tarpeen jatkossa kehittää myös keskipitkän aikavälin tutkimusrahoitusta sekä vihreän siirtymän luoman suuren tarpeen rakentamisen ja valmistuksen käytännön osaajille. Se on katsottavissa linkistä alla.